Esittely/About me
Olen nelikymppinen "elämäntapakoiraharrastaja" Pohjois-Karjalasta. Siviiliammatiltani olen biologian ja maantiedon opettaja. Koiraharrastukseen olen kasvanut aivan pienestä pitäen isäni koiraharrastuksen myötä ja jo lapsena minulle oli selvää, että koirat tulevat olemaan iso osa elämääni jatkossakin.
Kasvatustoimintaa "harjoittelin" jo yläaste- ja lukioaikoina hermeliinikaneilla, joiden kanssa myös kävin noihin aikoihin aktiivisesti näyttelyissä siinä koiranäyttelyiden ohella. Opiskelujen myötä kaniharrastus kuitenkin hiipui, mutta koirat tietysti pysyivät.
Ensimmäinen koira lapsuudessani 70-luvulla oli valkoinen saksanpaimenkoira Hertzi, joka nykyluokittelun mukaan olisi valkoinenpaimenkoira. Pääosan lapsuudestani ja nuoruudestani kasvoin kuitenkin belgianpaimenkoirien (tervueren) kanssa. Ensimmäinen "ikioma" koirani oli 1980-luvun lopulla lehti-ilmoituksen perusteella hankittu partacollie Tipo, FIN MVA Axtam Brown Taroc, josta sen perhe luopui pitovaikeuksien vuoksi. Energisessä ja kekseliäässä partiksessa olikin teinitytölle haastetta kerrakseen.. Tipon kanssa kävin myös sinnikkäästi näyttelyissä, vaikka tulosskaala oli melkoisen laaja; kolmosesta ROP:iin! Sitkeydellä sain kuitenkin Tipon valioksi 7 vuoden iässä.
Näyttelyissä olin aina ihaillut terrierejä, jotka näyttivät niin tyylikkäiltä, itseään täynnä olevilta ja elämää pursuavilta. Opiskelemaan lähdettyäni sitten toteutin unelmani ja sukelsin terrierien maailmaan. Tältä tieltä ei näytä olevan paluuta! Olen aina pitänyt sekä ylämaalaisista, westeistä ja cairneista, että toisaalta korkeajalkaisista perusterriereistä. Ensimmäinen terrierini olikin westie, Vänden Opereta, jonka hankin vuonna 1998. Olgasta ei kuitenkaan tullut haaveilemaani jalostus- ja näyttelykoiraa, koska sillä havaittiin legg-perthes heti nuorella iällä.
Vuonna 2001 suoritin kasvattajan peruskurssin ja vuonna 2002 jatkokurssin. Ensimmäinen westiepentueeni syntyi vuonna 2001. Emänä oli toinen westieni FIN & RUS MVA Gleizz Aurelia, Iitu. Westejä silmällä pitäen hankin kasvattajanimeni, joka myönnettiin alkuvuodesta 2003. Inch on skotlantia ja tarkoittaa pientä saarta. Ylämaan terrierithän ovat kotoisin Skotlannista ja sen edustan pieniltä saarilta. Yleisemmässä käytössä inch on tietysti pituusmitta, tuuma. "Tuumaa", ajatusta, terriereissä todella onkin! Westieitä eikä lakelandejakaan meillä ei tällä hetkellä ole. Päärodukseni on valikoitunut cairn mm. sen ihanan pirteän ja lakelandeja sosiaalisemman luonteen ja westejä naturellimman ulkonäön vuoksi.
Ensimmäinen lakelandini oli Siiri, KANS, POHJ, FIN, SE, NO, EE, RU MVA, EEV-04 Big Lady's Micro-Inkpot, joka tuli sijoitusnarttuna Pirjo Hjelmiltä vuonna 2001. Jo ensimmäistä terrieriä hankkiessani 1990-luvun loppupuolella pohdin pitkään westien ja cairnin välillä, mutta tuolloin päädyin westieen. Cairnit olivt kuitenkin koko ajan kummitelleet mielessä ja niitä olin näyttelyissä seurannut. Lopulta 2009 taloon muutti Mimmi, Crocker's Rose To Remember. Mimmi on luonteeltaan todella kiltti ja ihana, ulkonäöltäänkin oikein näpsäkkä narttu. Mimmi on osoittautunut erinomaiseksi kantanartuksi Inch-cairneille.
Cairnterrierien kasvatustyöni palkittiin Kennelliiton Vuolasvirta-palkinnolla joulukuussa 2022.
I am about 40 years old biology teacher living in Eastern Finland, North Carelia, Finland. We have four cairns and one airedale living with us at the moment. Even though dog shows and breeding are important things for me, all of our dogs are also family members and live with us in the house. We live in a small town and we have a big fenced yard for dogs to run free.
Dogs, and all kinds of animals, have always been an essential part of my life. My dad has been breeding dogs since I was a child and in a very early age it was clear to me that I would be breeding dogs too. Most of my childhood we were living in the countryside and we had a lot of animals; dogs, sheeps, goats, chickens, turkeys, cats, rabbits, guinea pigs, hamsters, mice etc. When I was a bit younger I was also breeding and showing Netherland Dwarfs for several years.
When I was a child we had belgian shepherd dogs (tervueren), although the first dog we had was a white german shepherd. Nowadays he would have been called white swiss shepherd. My first really own dog was bearded collie ”Tipo”, FIN Ch Axtam Brown Taroc. He was almost two years when I got him in 1989, because his family couldn't keep him anymore for some reason. Extremely lively young beardie was I a real challenge for a young girl, but he taugth me a lot about owning a dog. I trained some obedience with him and also showed him with a variable results. Eventually, with a lot of effort I made him champion at the age of seven years.
I had always admired terriers when I saw them in shows. They seemed so full of life and temperament, and some were so beautifully trimmed and presented. I had my first terrier, westie, in 1998. Unfortunately, she didn't become a show or breeding dog I had wished for because she had Legg-Calve-Perthes disease. My second westie was FI & RU Ch Gleizz Aurelia. She had one litter in 2001. I had my kennel name, Inch, for westies in 2003. Inch is scottish and means a small island. Nowadays I don't have any westies, although try to follow the westie world also.
I have always liked both ”highlanders” westies and cairns, as well as long legged terrier breeds. In 2001, after two years of waiting I got my first lakeland ”Siiri”, C.I.B, NORD, FI, SE, NO, RU, EE Ch, EEW-04 Big Lady's Micro-Inkpot from Pirjo Hjelm, kennel Big Lady's. At the moment we don't have any lakelands.
For years I had thought about having a cairn and in 2009 I finally got her , "Mimmi" Crocker's Rose To Remember, from Miia Aapro. She is from Leavenworth and Sandico-lines and she is the most lovely dog you could imagine, easy, happy and loves everybody, a pleasure to have at home! She has been an excellent brood bitch for Inch cairn breeding.