Esittely

Olen nelikymppinen "elämäntapakoiraharrastaja" Pohjois-Karjalasta. Siviiliammatiltani olen biologian ja maantiedon opettaja. Koirien lisäksi talouteen kuuluu myös avomies sekä 2008 ja 2011 syntyneet tyttäret. Koiraharrastukseen olen kasvanut aivan pienestä pitäen isäni koiraharrastuksen myötä ja jo lapsena minulle oli selvää, että koirat tulevat olemaan iso osa elämääni jatkossakin.

Kasvatustoimintaa "harjoittelin" jo yläaste- ja lukioaikoina hermeliinikaneilla, joiden kanssa myös kävin noihin aikoihin aktiivisesti näyttelyissä siinä koiranäyttelyiden ohella. Opiskelujen myötä kaniharrastus kuitenkin hiipui, mutta koirat tietysti pysyivät.

Ensimmäinen koira lapsuudessani 70-luvulla oli valkoinen saksanpaimenkoira Hertzi, joka nykyluokittelun mukaan olisi valkoinenpaimenkoira. Pääosan lapsuudestani ja nuoruudestani kasvoin kuitenkin belgianpaimenkoirien (tervueren) kanssa. Ensimmäinen "ikioma" koirani oli vuonna 1989 lehti-ilmoituksen perusteella hankittu partacollie Tipo, FIN MVA Axtam Brown Taroc, josta sen perhe luopui pitovaikeuksien vuoksi. Energisessä ja kekseliäässä partiksessa olikin teinitytölle haastetta kerrakseen.. Tipon kanssa kävin myös sinnikkäästi näyttelyissä, vaikka tulosskaala oli melkoisen laaja; kolmosesta ROP:iin! Sitkeydellä sain kuitenkin Tipon valioksi 7 vuoden iässä.

Näyttelyissä olin aina ihaillut terrierejä, jotka näyttivät niin tyylikkäiltä, itseään täynnä olevilta ja elämää pursuavilta. Opiskelemaan lähdettyäni sitten toteutin unelmani ja sukelsin terrierien maailmaan. Tältä tieltä ei näytä olevan paluuta! Olen aina pitänyt sekä ylämaalaisista, westeistä ja cairneista, että toisaalta korkeajalkaisista perusterriereistä. Ensimmäinen terrierini olikin westie, Vänden Opereta, jonka hankin vuonna 1998. Olgasta ei kuitenkaan tullut haaveilemaani jalostus- ja näyttelykoiraa, koska sillä havaittiin legg-perthes heti nuorella iällä.

Vuonna 2001 suoritin kasvattajan peruskurssin ja vuonna 2002 jatkokurssin. Vuonna 2002 kasvatin ensimmäisen pentueeni westejä. Emänä oli toinen westieni FIN & RUS MVA Gleizz Aurelia, Iitu. Westejä silmällä pitäen hankin kasvattajanimeni, joka myönnettiin alkuvuodesta 2003. Inch on skotlantia ja tarkoittaa pientä saarta. Ylämaan terrierithän ovat kotoisin Skotlannista ja sen edustan pieniltä saarilta. Yleisemmässä käytössä inch on tietysti pituusmitta, tuuma. "Tuumaa", ajatusta, terriereissä todella onkin! Westieitä minulla ei tällä hetkellä ole ja lakelandienkin kasvatus on tällä hetkellä tauolla. Päärodukseni on valikoitunut cairn mm. sen ihanan pirteän ja lakelandeja sosiaalisemman luonteen ja westejä naturellimman ulkonäön vuoksi.

Ensimmäinen lakelandini oli Siiri, KANS, POHJ, FIN, SE, NO, EE, RU MVA, EEV-04 Big Lady's Micro-Inkpot, joka tuli sijoitusnarttuna Pirjo Hjelmiltä vuonna 2001. Jo ensimmäistä terrieriä hankkiessani 1990-luvun loppupuolella pohdin pitkään westien ja cairnin välillä, mutta tuolloin päädyin westieen. Cairnit ovat kuitenkin koko ajan kummitelleet mielessä ja niitä olen näyttelyissä seurannut. Lopulta 2009 taloon muutti Mimmi, Crocker's Rose To Remember. Mimmi on luonteeltaan todella kiltti ja ihana, ulkonäöltäänkin oikein näpsäkkä narttu. Loppuvuodesta 2009 hankin myös nartun Hjohoo's Hjo Are Good, Elisabeth Thedorssonilta Ruotsista. Näillä kahdella nartulla olen aloittanut cairnkasvatukseni. Jatkoa toivottavasti seuraa. :)